Kevätsiivous päättyi lomaan, mikä johti aikamoiseen sotkuun. Lomalla oli ihanaa; nukuin, söin ja join terveellisiä ja ei niin terveellisiä juttuja. Se teki hyvää. Nyt pitäisi kuitenkin palata arkeen ja luoda se tasapainoinen arki. Huomaan, että toisaalta se on helppoa: Päättää vain, ettei arkena tai muuten syö herkkuja. No, käytännössä se ei ole niin helppoa. Tunnistan ja tunnustan, että erityisesti väsyneenä alkaa suklaa houkuttamaan ja tahdonvoima kaikkoaa kahvitunnille. No nyt uuteen nousuun tästä huolimatta!

Sovimme nyt puolison kanssa yhdessä tietyt herkutteupäivät. Tämä toimikoon helpotuksena siihen, ettei tarvitse miettiä muuta kuin onko tänään se sovittu herkkupäivä? Jos ei niin herkku jää syömättä. Kevätsiivoksen porukka perusti jatkoryhmän facebookissa ja siellä ollaan tehosiivoamassa heti perään uudestaan. Siihenkään en itse halua lähteä. Itsellä tavoitteena kuin oli se tasapaino ja järkevä arki. Kuurilla on jokseenkin helppo onnistua, mutta entä siinä arjessa, kun on sallinut itselleen jo jotain? Porttiteoria tulee tässä kohtaa ehkä käytäntöön, eli pieni lipsahdus johtaa seuraavaan ja kohta elämä on taas yhtä lipsumista. Tästä siis haluan pois. Haluan nauttia (kontrolloidusti? onko kauhea sana?) herkkuja sekä tehdä hyviä ja tietoisia valintoja oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Tätä pitäisi nyt opetella. Olen sallinut itselleni riisin (ei kuitenkaan ihan joka päivä eikä liikaa) ja maidon (lähinnä kahviin, joskus myös juustoja ja kermaa ruuanlaitossa). Se mitä pyrin välttämään on sokeri (myös kiinnittämään huomiota hedelmäsokerin saantiin), viljat (paitsi se riisi) ja palkokasvit. Alkoholikin on poikkeus myös jatkossa, mutta niin se on urheilijalla ollut muutenkin jo vuosia. Silti aion sallia itselleni lasin viniä välillä, jos siltä tuntuu. 

Mietinkin tätä ehkä niin, että jos olisin munkki tai nunna, voisi lupauksesta ja elämäntavasta olla helppo pitää kiinni luostarin muurien suojassa, kaltaisteni seurassa. MUTTA, kun pääsisin muiden sekaan ja näkemään muiden elämää, iloja, suruja ja nautintoja, voisi tuo lupaus ja elämäntapa joutua koetukselle. Ehkä vähän huono vertaus, mutta näin itse ajattelen tästä. Houkutusten ja elämän keskellä hyvinvoinnin huomioiminen (silleen terveesti ei ortorektisesti) voi olla haastavaa. Tähän haasteeseen tartun nyt!