Viikko alkoi todella haastavalla päivällä. Ruokarytmi meni sekaisin ja töiden jälkeen kävin ohjaamassa harjoitukset junnuille. Ruokailujen väliin tuli liikaa aikaa ja sen lisäksi huonosti nukuttu yö teki sen, että suuttumus ja v***tus olivat maksimissaan. Todella huonot fiilikset. No, opin, ettei tätä saa enää tapahtua. Tiistai sujui jo paremmin, vaikkei treeni vielä flunssan jälkeen kulkenutkaan kuten toivoin. 

Viikko on arkipäivien osalta ollut haastava. Ruokarytmi on ollut epätasainen ja ruokahalukin on ollut työpäivän aikana hieman poissa. Ruokailut ovat tuntuneet toistavan toisiaan ja nautinnot ovat olleet harvassa. Onneksi cocovilla on pieniä snack-patukoita, joissa makeutus on tehty kuivatuilla taateleilla, joten niillä olen espresson kanssa saanut paikattua hieman hyvän kahvin ja suklaan kaipuuta. Olo on kuitenkin keveämpi ja varsinkin, kun sain nukuttua kunnolla viikonloppuna. Ja mieli on ollut unien jälkeen virkeä. Ruokahalu on selkeästi pienempi kuin ennen, mikä on tavallaan hyvä, ei turhia himoja. 

Mietin treeneihin kävellessäni, kuinka meidän yhteiskunnassamme laihduttamisesta ja terveenä pysymisestä on tullut uroteko (näin Suurin pudottaja ohjelman mainoksen). Yhteiskunta tukee huonokuntoisuutta (istumatyö, kulkuvälineillä kaikkialle, koneet tekevät työn jne.) ja samalla se tyrkyttää epäterveellistä ruokaa, jota on helpommin saatavilla kuin terveellistä. Ei ihme, että on vaikea elää kohtuullista ja tasapainoista elämää. Ylilyönti on helpompi tehdä kuin pysyä kohtuudessa. Moni asia on kehitetty helpottamaan elämää, mutta monen asian summa on luonut tilaisuuden ja todellisuuden, jossa moni voi todella huonosti. 

Nytpä mietinkin, että tämä kevätsiivouksen "sankariteko" tulisikin muuttaa osaksi arkea ainakin suurelta osin ja opetella todellista kohtuutta, jotta voisin elää hyvää ja terveellistä elämää. Näillä ajatuksilla kohti kevätsiivouksen kolmatta viikkoa! :)